torstai 18. elokuuta 2016

Kamuja

Tämä koira on vanha kaveri, nimeä emme tiedä, koska ei ole osannut sitä kertoa. 
On tyttö, joten ystävyys on leppoisaa ja molemminpuolista sympatiaa.




Tämä blondi on ihana uusi tuttavuus! Kiltti, ujo, pidättyväinen. 
Tyttö, kuinkas muuten. 
Nimeä emme taaskaan tiedä, omistaja käveli kaukana nenä kännykässä.
Mahtoiko edes muistaa olevansa koiran kanssa lenkillä
eikä pelkästään pokemonjahdissa...




Näissä kuvissa Wuppe ottaa iisisti.
Ottakaa mallia...

Wuppe lähtee kuukauden lomalle.
Ei nyt sentään yksin, vaan mamman kanssa.
Mamma menee kauneus silmäleikkaukseen.
Lokakuun alussa tavataan taas!




lauantai 23. heinäkuuta 2016

Ei oikein huvita...

Me Wupen kanssa ei oikein tiedetä vielä, jaksammeko toistaiseksi pitää blogia ollenkaan. Tietokoneella työskentely on osoittautunut vaikeaksi, rasittavaksi, ei ole ollenkaan enää hauskaa. Silmät sattuvat. Siitä syystä en ole käynyt kenenkään blogia lukemassa enkä mitään mihinkään kommentoinut.
Käytän enimmäkseen kännykkää ja tablettia, niitten kanssa pärjään hyvin (=paremmin), mutta en osaa niillä blogata.

Maailma ympärilläni on muuttunut, en osannut aavistaa, että näkökyky merkitsee näin paljon, uskoin silmälasien aina olevan se pelastus näköongelmiin. Mutta niin se ei olekaan!
Me eläkeikäiset olemme vaaravyöhykkeessä saada näitä peruuttamattomia silmäsairauksia, kaihileikkaus ja jälkikaihien poisto kuulemma ovat suuria syyllisiä aiheuttamaan juuri makulan sairauksia. Vaan ei kaihileikkausta voi jättää tekemättäkään.

Olen käynyt muutama päivä sitten silmäklinikalla tutkimuksissa ja selvisi, että silmässäni on makulareikä. Ja sen ns. terveen silmän näkökyky on huonohko verrattuna aikaisempaan näkökykyyni. Nyt odottelen mahdollista leikkausta.

Jos jotakuta kiinnostaa, niin eräässä blogissa bloginpitäjä kertoo omista kokemuksistaan vuodelta 2011.
Pisara silmässä
Silmäleikkaus
Jälkitarkastuksessa käyty

Eilen käväisin hakemassa liikkeestä sinne saapuneen paketin. Esitin passini ja se virkailija kysyi, "mikä tuo numero tuolla ylhäällä on?"
Ja minä en nähnyt sitä numeroa enkä tekstiä sen numeron yläpuolella! Olin itse ihan hämilläni, olihan minulla sentään silmälasit päässä ja tähän asti olen kyllä passini kaikki tekstit nähnyt. Sanoin sille miehelle sitten, että kai se on se passin numero...
Se oli ihan uusi käytännön kokemus. Toinen on kaupassa käynti. Olen kuin karusellissa, minun on vaikea hahmottaa kokonaisuutta ja silmät ja minä rasitumme siinä ympäristössä.


 Wuppe on päässyt sylikuljetuksen makuun, tykkää siitä. 
Alkaakohan ikä jo painaa? Ei kai sentään...

 Wupen ja kaikkien muidenkin koirien mielestä 
nämä maamyyrän keot on niitä parhaita kekoja! 
Ne ovat kuin internetin flirttipalstoja, 
viestejä kaikenkarvaisilta.

 Ankeeta on elämä asfalttiviidakossa, 
onneksi meillä täällä on paljon luontoa ympärillämme.

Puutarhanpätkä reitiltämme siirtolapuutarhassa.





Pyytelen nöyrästi anteeksi, että olen niin vähän välittänyt teistä blogikavereistani. 

Puolustaudun sillä, että ensinnäkin ajatukseni ovat edelleenkin muualla, olen joutunut perehtymään asioihin, joista minulla ei ole aikaisemmin ollut aavistustakaan ja valmistautumaan aivan uusiin koitoksiin.
Yritän tulla sinuiksi olevan ja tulevan kanssa. Olen harmissani tilanteestani, mutta aiheita kiitollisuuteen on silti ihan tarpeeksi. Kaikki voisi olla huonomminkin.
Ainakaan vielä en jää lomalle enkä tauolle, vaikka en olekaan kovin aktiivinen. Miten asiat kehittyvät, nähdään aikanaan.


tiistai 28. kesäkuuta 2016

Nätti chihuahua?

Eräs nuorimies, joka asuu naapuritalossa, oli aikaisemmin itse chihuahuan omistaja, kunnes tyttöystävä lähti ja vei koiran mennessään. Nyt hänellä on uusi, oma chihuahua koiratarhalta.
Hän on aina tykännyt meidän Wupesta ja ottanut valokuviakin, kerran kertoi, että hänellä on Wupen kuva raameissa.
Nyt kun tavattiin hänet uuden koiransa kanssa, hän sanoi, että meidän Wupella on kaikkein kauneimmat chihuahuan kasvot, kauneimpia hän ei ole nähnyt koskaan.
Wuppehan ei ole kovin ilmeikäs, mutta että jonkun mielestä kuitenkin kauniskasvoinen? Ja sen sanoo nuori mieshenkilö!

Joten tässä näitä naamakuvia sitten.



No, olink mää söpö?


maanantai 20. kesäkuuta 2016

Havaintoja terveydestä osa I




Pieni katsaus ihan omaan elämään.
Kaikki alkoi muutosta tänne Saksaan. Aikansa suoraan sanoen hel....tillisiä särkyjä noin puolisen vuotta, kunnes sitten syy selvisi. Suunnittelin jo parvekkeelta hyppäämistä, en ihan tosissani, koska sellainen ei kuulu luonteelleni, mutta silti. Asumme kuitenkin sen verran matalalla, ettei sitä ajatusta kannattanut sen enempiä pohtiakaan.

Sitten löytyi syy ja apua sain jo heti ensimmäisestä tabletista.  Yön yli häipyivät kaikki kivut. Tämä ei kuitenkaan tarkoittanut parantumista, ainoastaan kivuttomuutta.
Samaan syssyyn mieheni joutui syöpäleikkauksiin, sai avanteen, joka aikanaan poistettiin, onneksi. Samaan aikaan Vili-koiramme kuoli yllättäen. Oli rankka kesä ja syksy. Syksyllä tuli Wuppe meille. Se oli vuosi 2013.




Kolme vuotta on nyt näitä tabletteja syöty, monenlaista vaihetta käyty läpi siinä ohessa. Molemmat silmät on operoitu kaihin takia ja jälkikaihitkin laaseroitu. Polvien artroosit ilmoittelevat itsestään vuoronperään, onneksi ovat niin fiksuja polvia, että eivät yhtäaikaa päätä aktivoitua.

Vuosi sitten vasen silmä oireili, lasiaisensamentuma oli ilmaantunut, vaikka ensin luulin, että kotimme on täynnä banaanikärpäsiä.

Jossain vaiheessa elopainoa tuli 10 kiloa lisää, kiitos lääkkeen, ihan tuosta vaan ja naama oli kuin täysikuu. Sitten ne kilot aikanaan hävisivät, onneksi. Nyt olen siinä vaiheessa, että tauti on parantunut ja lääkkeestä olen juuri nyt päässyt eroon.




Kuinka ollakaan, kun yhdestä eroon pääsee, tulee toinen tilalle.
Pari viikkoa sitten oikea eli se paremman näkökyvyn omaava silmäni päätti luovuttaa ihan yhtäkkiä asemansa sille vasemmalle, huonommalle silmälleni.
En kyennyt lukemaan mitään kunnolla, en nähnyt enää hyvin! Menin optikolle, luulin tarvitsevani uudet silmälasit.
En nähnyt oikealla silmälläni niitä kirjaimia ja numeroita ollenkaan! Ne olivat kaikki niin rikkinäisiä, etten tunnistanut ainuttakaan!

Silmänpohjan rappeuma eli verkkokalvon rappeuma eli makuladegeneraatio!

Tämä muuttaa minun koko elämäni. Tietokoneeseen piti laittaa ns. helppokäyttötoiminnat käyttöön, taustoja tummentaa, kirjainkokoa muuttaa "kissankokoisiksi". Silti lukeminen koneelta ja muutenkin on työlästä.


Ensimmäinen lääkäriasema täällä,
jossa on kello seinällä!
Ja iso kello, onhan kyseessä silmälääkäri.

Olin juuri tilannut pari uutta kirjaa ja nyt kiireesti, niin kauan kuin näen, haluan lukea ne. Onneksi meillä on siihen tarkoitukseen sopiva suurennuslasi, jonka aikoinamme ostimme mieheni isoäidille, hänen kuolemansa jälkeen se palautui meille, nyt se on tarpeen.
E-kirja minulla on entuudestaan, siinä voi kirjainkokoa muuttaa mieleiseksi eli on ihan hyvä hankinta ollut. Tykkään kuitenkin enemmän lukea oikeaa, perinteistä kirjaa.
Televisiomme on onnekseni HD kuvalaadultaan, joten nyt vielä pystyn hyvin katsomaan ja näkemään. Jos katson pelkästään oikealla silmälläni, näen koko kuvan ihan sumuisena, epätarkkana enkä näe ihmisten kasvoja lähes ollenkaan.


Hanhenlapsia

Häilyn erilaisten mielialojen välillä. Ikävää on tietää, että jossain vaiheessa voin olla ns. sokea eli erittäin näkövammainen, vaikka näkökykyä olisikin jonkin verran jäljellä. Minusta on jo kauhea ajatus sekin, että jossain vaiheessa ei voi nähdä omia kasvojakaan peilistä, ei tunnistaa vastaantulevia ihmisiä, en nähdä omia lapsenlapsianikaan, minkä näköisiä ovat jne.
Toisaalta olen onnellinen, että nyt ainakin vielä näen, vaikkakaan en niin, kuin vielä pari viikkoa sitten. Olen vasemman silmäni varassa, sitten kun se luovuttaa, niin sitten on asiat todella huonosti.




Ja miksikö vaivaudun kertomaan kaiken tämän?
Siksi, että lukeminen ja kirjoittaminen on nyt jo rasittavan vaikeaa ja siksi ehkä postailen vähemmän tekstiä ja enemmän kuvia. Siis ihan vaan tiedoksi.


Kunpa homeopatian keinot selättäisivät kaikki vaivat...


Amslerin kartta -testiä käytetään silmänpohjan rappeuman havaitsemiseen.
Huom! Näyttösi resoluutio, kirkkaus, koko ym. seikat voivat vaikuttaa testitulokseen, joten tulos on suuntaa-antava. Suosittelemme kuitenkin silmälääkärin vastaanottoa aina, mikäli toteat tuloksessa poikkeavuutta.
Klikkaa otsikkoa!